Vilinää ja vilskettä

Tekemistä riittää sen verran, ettei mailttaisi aina oikein pysähtyä tänne kirjoittelemaan. Oon esim. unohtanu kirjoittaa marraskuun puolivälissä pidetyistä pikkujouluista, joissa leivottiin torttuja ja pipareita ja juotiin glögiä.

Mutta koska tuosta on jo sen verran aikaa, kertailen viimeisimmän viikon tekemisiä. Voisin aloittaa viime viikon torstaista, koska silloin Eima oli järjestänyt meille mahdollisuuden pelata Laser Questia tai laser tagia kummaksi sitä sitten ikinä tahtookin kutsua. Oli kyllä hauskaa seikkailla hämärässä labyrintissä laserpyssyjen kanssa. Tykkäsin pelistä enemmän esiyrittämällä kuin toisella, koska silloin siinä oli vielä enemmän jännitystä mukana, kun ei tuntenut paikkoja. Tapani mukaan pärjäsin moukan tuurilla eka kerralla paremmin kuin toisella :D

Perjantaina oli sitten vuorostaan ohjelmassa Belgialaisen Leandran synttärijuhlat. Ne oli ensimmäiset sellaiset Erasmusjuhlat, jollaisiksi olin vaihtaribileet Suomessa mieltänyt, paljon ihmisiä mahdutettuna yhteen pieneen asuntoon. Tai asunto ei kyllä sinäänsä ollut pieni, mutta melko sokkeloinen ja huoneet pieniä. Siispä käytävillä riitti tiivistä tunnelmaa. Koska synttärikutsussa oli lukenut "muistakaa tuoda minulle juotavaa", päätettiin suomalaisen Jonnan kanssa valmistella lahjaksi pikku-pullollinen Fisua. Oli hauskaa seurailla maistelijoiden ilmeitä. Tosin yllättäen puolet ihmisistä tykkäsi paljon ja vaan puolet inhosi :D

Lauantaina vietettiin taas iltaa Eiman järjestämien kestien merkeissä. Ilta oli nimeltään "la soirée M comme..." eli piti pukeutua joksikin M:llä alkavaksi. Itse päätin tällä kertaa päästä helpolla ja sanakirjaa selailtuani keksin pukeutua säätiedotukseksi "la méteo". Maalailin säätiedotuksen parille valkealle kangaspalalle ja kiinnitin hakaneuloilla paitaan. Illan seurueessa oli mukana myös talo "la maison", sanaristikko "les mots croisés", jätkä "le mec", maatuska, miljonääri, mies... Talo voitti parhaan asun palkinnon ja herätti hauskan paljon huomiota metrossa ja kadulla liikkuessamme.

Talo metrossa

Muuten edellinen viikonloppu menikin lähinnä koulutehtävien parissa. Koska viikonloppuna illalla tuli mentyä myöhään nukkumaan tai tarkemmin sanottuna aamulla aikaisin, niin aamupäivät tuli nukuttua ja iltapäivä ja ilta puurrettua 7 sivun esseetä ranskaksi. Essee on onneksi nyt valmis, mutta esittely vielä edessä. Esityksen piti kyllä olla jo viime viikolla, mutta ranskalaisella järjestäytyneisyydellä, ei minun esitykselle jäänyt aikaa. Nyt siis saa jännittää vielä ensi viikkoon. Muitakin esseitä olisi kyllä kirjoitettavana, mutta intoa niiden tekemiseen ei juurikaan. Pitää kai vaan ottaa itteään niskasta kiinni ja kirjottaa, plääh. Melkein kaikki minun tutut lähtee täältä ennen joulua, joten ennemmin viettäisin aikaa niiden kanssa.

Onneksi koulujuttujen välissä on päässyt kavereiden seurassa nauttimaan hyvästä seurasta ja herkullisista täytetyistä letuista. Täällä riittää paljon kivoja kahviloita, teesalonkeja ja letturavintoloita.  Viime viikolla hauska sattumus oli, kun luulin suolaisissa letuissa olevan täytteenä päärynää. Ihmettelin, kun kaverini sai letun pöytään ja täyte olikin punaista. Selvisi, että täytteessä oli paprikaa. Olin jättänyt kyseisen letun tilaamatta oisttain juurinkin siksi, että päärynä-herkkusieniyhdistämä kuulosti liian eksoottiselle, mutta oikeasti olinkin vain sekoillut sanoissa. Oikeasti täytteenä oli le poivron (paprika) eikä la poire (päärynä). Sitten vielä aloin selittää asiaa toiselle kaverille ja sanoin vahingossa luulleeni letussa olleen täytteenä le poivre (pippuri) eikä le potiron (kurpitsa). Onnistuin siis kehittelemään samalle täytteelle neljä eri merkitystä :D Mutta joo, suosittelen pitäytymään paprikassa suolaisten lettujen täytteenä, ja sitä päärynää vois ehkä sitten olla niissä sokerisissa versioissa. 

Eilen illalla osallistuin myös saksalaiseen joulupikkuleipäiltaan. Jotenkin eksyn täällä tosi usein tuommosiin saksalaisiin illanviettoihin, jossa kaikki vaan puhuu saksaa ja minä en ymmärrä juuri mitään. Johtuu kyllä ihan vaan kaveristani Ann-Kathrinista, jonka muut kaverit on oikeastaan kaikki saksalaisia. Tosin en edes ymmärrä miten niillä on niin suuri into puhua saksaa, koska kyllä me yleensä suomalaisten kanssa vaihdetaan kieli heti ranskaksi, jos seuraan liittyy muunmaalaisia. Ehkä ne kuvittelee minun ymmärtävän enemmänki saksaa, kun oonhan kuitenkin viis vuotta sitä opiskellu. Se vaan oli viis vuotta sitten, joten voisi sanoa, että ihan kaikki on unohtunu. Suomalaisena oon tainnu tottua, ettei oo mitään mahiksia, että joku muu ymmärtäis suomea, joten en ees yritä sitä puhua :D Englantia vaikka sitten jos ei ranskaa osais tarpeeksi.  

Keksien leivonnan jälkeen lähdin jälleen kerran Eimaan järjestämään aktiviteettiin nimittäin luistelemaan. Oli tosi kivaa käydä luistelemassa pitkästä aikaa. Oon kyllä aika haparoiva luistelija ollakseni suomalainen, mutta ainakin melkein opin sirklaamaan. Mukana oli paljon sellaisiakin, ketkä ei ollu koskaan kokeilleet luistella, ja lisäksi innokkaita suomalaisia, jotka opasti muita muodostelmaluistelun saloihin. Tehtiin myllyjä ja muuta mukavaa :) 

Huomenna lähdetään vaihtaripoppoolla päiväretkelle Carcassonneen. Mukavaa päästä näkemään lempparilautapelini ympäristö livenä :)

Myh... Lopuksi todettakoon, että elän elämäni ensimmäistä joulukuuta ilman joulukalenteria. Yritin mennä ensimmäinen päivä ostamaan kaupasta kalenteria, mutta niitä ei enää ollu siellä. Ei niitä kyllä oo muutenkaan monissa kaupoissa näkyny, mutta yhdessä pikkukaupassa niitä olin sentään nähny. Suomessa joulukalentereita sais just halvimmalla joulukuun alussa... Täällä niitä kai hankitaan kauppoihin sen verran vähemmän, ettei tarvi sitten alennuksella myydä joulukuun alettua... Joulufiilistä ei kyllä oo muutenkaan, mutta eiköhän se tuu sitten kertarykäyksellä, kun pääsee Suomeen. Tosin joulumarkkinat on alkanu eilen, niin siellä pitäis lähteä käymään :)

Joulupukkina pikkujouluissa