Olin jo kaverilleni ehtinyt vähän aiemmin tuskailla lievää kaipausta maaseudun rauhaan, kun hän sitten oli saanut ranskalaiselta kaveriltaan kutsun tämän perheen kakkoskotiin, eli isovanhempien entiseen kotitaloon Vabresiin. Ja kutsuun kuului, että muutama extra kaveri pääsee tulemaan mukaan. Sinne siis lähdin sitten minäkin.
 |
| Vabre |
 |
| Näkymä majapaikan ovelta |
 |
| Lisää ikkunaluukkuja |
Viikonlopun ideana oli opetella tekemään koreja tai oikeammin tarjoiluastioita karhunvatukan varsista ja oljista. Se oli melko isotöistä puuhaa, mutta myös mielenkiintoista. Ehkä kotoisammin pajusta voisi tehdä jotain samantapaista. Yksi päivä mestästettiin sopivia karhunvatukan oksia ja raaputeltiin niitä puhtaaksi ja toinen päivä kokeiltiin tekniikkaa. Materiaalia ja aikaa oli sen verran rajallisesti, että vain yksi pikkukori tuli valmiiksi. Oma tekeleeni jäi minulle muistoksi, jos tahdon joskus koittaa tehdä jotain saman tyylistä.
 |
| Materiaalin etsintää |
 |
| Välineitä |
 |
| Viikonlopun ainoa valmis tuotos |
Virallisen "ohjelman" ohella käytiin parilla kävelylenkillä, kuunneltiin erilaisia tarinoita ja kokkailtiin sekä syötiin yhdessä. Mukana matkassa oli kohtalaisen sekalainen seurakunta. Kolme autollista porukkaa, johon mahtui monen maalaista, ikäistä ja luonteista henkilöä. Yhteensä meitä taisi enimmillään olla paikalla 16. Viikonloppu oli varsin lämminhenkinen. Jospa vastaan tulee lisää jotain vastaavanlaisia mahdollisuuksia.
Maisemat matkalla Toulousesta, Castresin kautta Vabreen oli mielettömät ja tosi vaihtelevat. Vuoristot ja tasangot sekä vesistöjen läheisyys tai kaukaisuus saa täällä aikaan isoja vaihteluita jo lyhyelläkin matkalla. Kaupungista ulos lähtiessään sitä oikeastaan vasta tajuaa, missä sitä oikeasti tällä hetkellä on.
Ihan samaan rentoutumiseen viikonloppu vieraassa ympäristössä, vieraiden ihmisten ja kielen keskellä ei kuitenkaan yltänyt suomen maaseudun ja pesiön kotoisten maisemien rinnalla. Kummallista, enää on vain 3,5 viikkoa aikaa, kun olen jo suomessa seuraavan kerran. Aika vaihdossa menee ihan hirmuista vauhtia.
Jospa saadaan ainakin yksi makuuhuone siihen mennessä valmiiksi, niin joku voi nukkua siellä. Koko taloa ei varmaan jouluksi millään saada valmiiksi. Tietysti jos pestaisi lisää porukkaa, mutta taitaisivat olla vain toistensa tiellä siellä. Kaunista siellä Ranskan maaseudulla, mutta omalla laillaan kaunista täälläkin.
VastaaPoista