Touhuiluja

Heipähei! Olen todennut, että tänne blogiin kirjottaminen alkaa olla haasteellisempaa, koska vähitellen kaikki mitä teen on alkanut tuntua niin normaalille. Tällä viikolla ruokakaupassa käydessäni aloin esim. pohdiskelemaan sitä, kuinka en enää kiinnitä yleensä mitään huomiota siihen, että kauppaa vastapäätä on linna. Linna hautautuu kaupunkimaisemaan niin hyvin, ettei edes ole ikinä tullut mietittyä, mikä linna oikeastaan mahtaa olla kyseessa.

Toisaalta uutta nähtävää ja koettavaa riittää joka päivälle. Viime viikolla esim. kävin ranskalaissaksalaisessa illassa (hups...en tainnut olla ihan kohde ryhmää :D), tapasin ranskalaisen "kummiopiskelijani" ja kävin lentäjäopiskelijoiden järkkäämissä bileissä täällä kampuksella. Eksyin tuonne ranskalaissaksalaiseen iltaan ihan vaan siks, että olin menossa pelaamaan lentopalloa, mutta perille päästyäni sain todeta koko liikuntahallin olevan kiinni ilmeisesti kaupungin henkilökunnan lakosta johtuen. Niimpä saksalainen Ulrike, joka myös pelaa lentopalloa, kutsui minut mukaansa tuonne illanviettoon. Ihan mukavaa oli, vaikka tunsin oloni vähän huijariksi, syödessäni osallistujille tarjottua pikkupurtavaa :) Mutta eipäs tuolla kaikki muutkaan saksaa osanneet.

Erasmusjärjestö Eima, joka koostuu ihan vaan vapaaehtoisista ranskalaisnuorista, ylläpitää vähän samantapaista järjestelmää, kun kv-kaveritoiminta Joensuussa. Viime viikolla pääsin vihdoin tapaamaan oman kaverini. Käytiin Tristanin melko monikulttuurisen kaveriporukan kanssa yliopistolla syömässä. Tristan oli käynyt joku vuosi sitten Suomessa vaihdossa, ja hämmensi minua ensialkuun vastaamalla viesteihini suomeksi :) Mukavaa, että tarjoutuu mahdollisuuksia tutustua ranskalaisiinkin. Täällä kun tuo paikallisiin kontaktin saaminen tuntuu olevan välillä hieman haasteellista. Ovat vähintäänkin yhtä hitaasti lämpenevää sakkia kuin me suomalaisetkin, mutta varsin mukavia kuitenkin.

Perjantaina lähdettiin saksalaisen Lydian kanssa kurkkaamaan meidän naapurustossa järjestettyjä bileitä, koska en ollut vielä kertaakaan käynyt täällä yökerhossa. Tai en ole kyllä edelleenkään käynyt, koska bileet järjestettiin yhdessä yliopiston rakennuksessa. Ajattelin, että helpompi mennä tuommoseen tapahtumaan, joka on kävelymatkan päässä, mutta itse asiassa palattiin kotiin yhtä matkaa ensimmäiseen metroon lähteneiden kanssa, eli olisi ollut oikeastaan ihan sama missäpäin olisi oltu liikenteessä. Kaiken lisäksi juhlien järjestelyt hiukan ontuivat, niin kuin järjestelyt melko usein tässä maailman kolkassa. Ihmisiä oli paljon ja järkkäreitä ja tarjoiluita ei riittävästi. Minulle oli myös kummallista se, että tytöt pääsi juhliin ilmaiseksi. Täälläpäin se on kuitenkin melko yleistä, mutta Suomessahan taitaa olla tuommoset toista sukupuolta syrjivät alennukset kiellettyjä. Mielenkiinnolla seurailin illan ajan ranskalaisten bilekäyttäytymistä ja totesin, ettei hirveän isoa eroa ole siinäkään verrattuna suomalaisiin.

Kaikki vaikutti osaavan tanssia tämän kappaleen tahtiin:

Tämä päivä vierähti pyykkäillessä ja vaihtaripiknikillä. Vielä tänäänkin ulkona oli 25 astetta lämmintä. Ensiviikolle on kuitenkin jo luvassa lähemmäs 10 asteen lämpötilojen pudotus. Aamun pyykkäysten jäljiltä pääsen vihdoin peitonmutkaan nukkumaan. Tähän asti olen käyttänyt pelkkää lakanaa peittonani, mutta viime viikolla meinasi jo tulla yöllä viileää. Mitenkähän tuon vetävän ikkunan kanssa pärjää talvella. Onneksi talvi on täällä lyhyt.

Huomisen missioksi voisi ottaa joululomalentojen varaamisen. Alkavat nimittäin jo sen verran nousta hinnat, ettei enää uskalla jättää myöhemmäksi.